Valtiovarainministeriö jakaa jopa 6 miljoonaa euroa valtionhallinnon prosessien automatisoimiseen tähtääviin hankkeisiin

Valtiovarainministeriö kannustaa virastoja yksinkertaistamaan ja automatisoimaan prosessejaan. Kehittämistyön tueksi VM on käynnistänyt erityisrahoitushaun, jossa ministeriöillä, virastoilla ja laitoksilla on mahdollisuus hakea erityisrahoitusta tuottavuutta edistäviin hankkeisiin. Tavoitteena on prosessien yksinkertaistaminen ja automatisointi.

Erityisrahoituksella tuetaan hallitusohjelman tavoitetta vahvistaa julkista taloutta ja hyödyntää täysimääräisesti digitalisaatiota sekä edistää valtionhallinnon tuottavuutta. Tähän menettelyyn sisällytettävien hankkeiden avulla saatavilla säästöillä virasto odottaa voivansa kuitata säästötavoitteitaan. Hankkeilla saavutettavat kustannussäästöt eivät aiheuta ylimääräisiä määrärahaleikkauksia virastoille. Tämä rahoitushaku koskee enintään 6 miljoonaa euroa edellyttäen, että eduskunta myöntää kyseisen määrärahan. Rahoitusta jaetaan kuitenkin enintään niin kauan kuin varattua määrärahaa on käytettävissä.

Erityisrahoitushaulla rahoitetaan kahdenlaisia hankkeita:

1. Valmiiksi suunnitellut ja heti toimeenpantavat hankkeet, joissa keskitetty rahoitusosuus on enintään 1 miljoonaa euroa
2. Uuden toimintamallin tai teknologiaratkaisun toiminnan todentamiseen tähtäävät hankkeet, joissa keskitetty rahoitusosuus on enintään 50 000 euroa
2). Hanke voi olla esimerkiksi:
• kokeilu,
• idean edelleenkehittäminen,
• PoC: proof-of-concept.

Haku on käynnissä ja päättyy 15.11.2018 klo 14:00.

Lisätietoja Valtionvarainministeriön sivuilta.

Digityöntekijä on tietohallintojohtajan paras kaveri

Sitkuista eroon ja joustavuutta kehitykseen

Aika monessa organisaatiossa, joiden tietohallintoa tai liiketoimintayksikön johtoa olen tavannut, toistuu sama teema: odotetaan jotain. Uusi versio, uusi toiminnallisuus tai uusi tietojärjestelmä korvaa vanhan ja tuo jonkun piirteen, joka helpottaa elämää tai tehostaa prosessia.  ”Sit kun uusi järjestelmä tulee, kaikki on toisin”. Aika moni organisaation tuntuu elävän päivästä toiseen aina sitä seuraavaa ”sitku-järjestelmää” odotellen.

Toinen yleinen ilmiö on, että kehitysroadmapissa on lähes joka organisaatiossa aivan valtavasti erilaisia kehityshankkeita, joista monikaan ei tunnu edistyvän toivotusti. Organisaatioita vaivaa kiireen ja keskeneräisyyden tunne: asioita ei saada valmiiksi vaan liikaa aikaa menee puuhasta toiseen hyppimiseen. Olisikohan yrityksen johdossa ja tietohallinnossa syytä kiinnittää huomioita asioiden priorisointiin ja siihen, että asioita tehdään nopeasti peräkkäin eikä hitaasti rinnakkain? Nykymaailmassa asioiden pitää tapahtua nyt, ei huomenna.

Uusi työkalu pakkiin

Digityöntekijä tuo tietohallintojohtajan työkalupakkiin yhden uuden tavan tehdä asioita nopeammin, ketterämmin ja kymmenesosan kustannuksella. Digityöntekijän opettaminen tietotyön rutiineihin vie yleensä alle kymmenen työpäivää ja maksaa kymmenesosan perinteisestä IT-kehityksestä tai integraatioprojektista. Tämä antaa mahdollisuuden kokeilla vaikkapa uusia sähköisiä itsepalvelukonsepteja legacy-tietojärjestelmän kylkeen tavalla, joka ei vielä eilen ollut mahdollista.

Nykytrendi suosii ”Fail Fast” ja ”Minimum Viable Product” tyyppisiä lähestymisiä ketterässä liiketoiminnan ja strategian kehityksessä. Miksi investoida satoja tuhansia tietojärjestelmän kehitykseen, jos liiketoiminnan onnistumisesta ei ole mitään takuita? Toisaalta täysin manuaalinenkaan prosessi ei tunnu oikein laadukkaalta ja skaalautuvalta, jos kävisikin niin onnekkaasti, että uusi liiketoimi lähtee räjähdysmäiseen kasvuun. Sekään ei muuten olisi aivan ennennäkemätöntä näin digitalisaation aikana.

Digityöntekijä ei ole vastaus kaikkeen

Harva työkalu sopii kaikkeen mahdolliseen. Ei myöskään Digityöntekijä. Sen suurimmat vahvuudet ovat edullisuudessa ja ketteryydessä. Se ei korvaa perusjärjestelmien kehitystä. Mikäli järjestelmien kehitys unohdetaan kokonaan, järjestelmät vanhenevat ja IT- arkkitehtuuri muuttuu hataraksi. Yhä useampia ja useampia prosesseja tehdään ketterästi ja nopeasti Digityöntekijällä.  

Pitkällä tähtäimellä tämä johtaa helposti siihen, että käytännössä ohjelmistorobotiikasta tulee yrityksen perusjärjestelmä ja sen tietovarastoista (kuten Excel ja sähköposti ja työjonot) muodostuu yrityksen uusi toiminnanohjausjärjestelmä. Tässä yhteydessä tosin kokonaisarkkitehtuurin punainen lanka taatusti hukkuu, ja kohta voi olla hyvinkin vaikea hahmottaa vaikkapa mistä kaikkialta asiakkaan perustiedon palasia löytyy.

Oikein oivallettuna digityöntekijä tuplaa tuottavuutesi ja kehitysnopeutesi

Kirves oli aikoinaan käänteentekevä ja loistava keksintö. Silti en ryhtyisi sillä kaikkiin kodin askareisiin. Samalla tavoin digityöntekijä tuo valtavasti tehoa organisaatioon automatisoimalla turhat rutiinit pois ”ihmisroboteilta”. Samalla se tuo huikeasti nopeutta ja joustavuutta tietojärjestelmäkehitykseen.

Tietojärjestelmien vanha paradigma on ”liika ketteryys kehityksessä luo jäykkyyttä ylläpitoon”. Tämä pätee edelleen myös digityöntekijän kohdalla väärin käytettynä. Oikein oivallettuna nykyaikainen, uudelleenkäytettäviin objekteihin perustuva ja hyvin johdettu prosessiautomaatio on aihe, jota modernin IT- johtajan on vaikea ohittaa.

Digityöntekijä on tärkeä tuottavuustyökalu organisaatiolle, mutta ehkä vielä tärkeämpänä kehityksen nopeuttaja. Se on tapa kiihdyttää liiketoimintaa aidosti tukeva tietojärjestelmäkehitys ennennäkemättömään nopeuteen – sellaiseen, johon ei vielä tähän päivään mennessä olla monessakaan vähänkään pidempään toimineessa organisaatiossa totuttu.

Hyvästi Sitku-järjestelmät! Tervetuloa aito digitalisaatio!

Kohtaa tulevaisuuden haasteet digityöntekijä rinnallasi! Ota meihin yhteyttä ja selvitä automaation potentiaali omassa organisaatiossasi jo tänään. 

Artikkeli: Jari Annala – Digital (r)evolutionist, Digital Workforce
Kuva Sergei Galyonkin lisenssillä CC BY 2.0