Valtakunnallinen tutkimus osoittaa: Kolmannes lääkäreistä käyttää yli 6 tuntia työvuorosta tietotyöhön

21.4.2016

Lehdistötiedote – julkaisuvapaa 20.4.2016 

Tietotyö rutiineineen kahmaisee jopa puolet erikoissairaanhoidon ammattilaisten työvuorosta, myös lääkäreillä. Tämän kertoo Tekesin rahoittama, Digital Workforce Nordic Oy:n tuore tutkimus, jossa selvitettiin ensimmäistä kertaa laajasti tietotyötä julkisessa terveydenhuollossa. Tutkimukseen osallistui 5754 henkilöä yhdeksästä sairaanhoitopiiristä, jotka edustavat henkilömäärältään 64 % sairaanhoitopiirien henkilöstöstä. Vastausprosentti oli 9,2%.

Saman tiedon moninkertainen kirjaaminen aiheuttaa kuluja. Kolmasosa kaikista vastaajista ilmoittaa kirjaavansa samaa tietoa useaan paikkaan yli 30 minuuttia per työvuoro, mikä lisää tietotyön määrää ja turhautuneisuutta. Lääkäreistä 83 % on sitä mieltä, että nykyiset tietojärjestelmät keskustelevat huonosti keskenään. Lääkäreistä on tullut kalliita sihteereitä, toteaa eräs tutkimukseen osallistunut lääkäri.

Satojen miljoonien säästöt tietotyön rutiineista

Tietotyö on lisääntynyt kahden vuoden aikana kaikkien vastaajien keskuudessa, mutta erityisesti hoitajat (84 % vastaajista) kokevat tietotyön osuuden kasvaneen. Lääkäreistä jopa 62 % käyttää tietotyöhön yli 4 tuntia työvuorosta ja lähes kolmannes yli 6 tuntia.

– Kolmasosa tutkimukseen vastanneista lääkäreistä ja hoitajista kirjaa samaa tietoa eri järjestelmiin vähintään 7 % työajastaan. Suorina palkkakustannuksina tämä vastaa vuositasolla tutkimuksen yhdeksässä sairaanhoitopiirissä 54 miljoonaa euroa, joka voitaisiin ohjelmistorobotiikalla säästää. Tutkimus osoittaa, että automaatiolla olisi kymmenittäin sovellusalueita, kertoo Heikki Länsisyrjä, yksi Digital Workforce Nordic Oy:n perustajista.

Potilastietojen kirjaaminen ja ylläpito on eniten aikaa vievä tietotyön tehtäväkokonaisuus. Lääkäreiltä kuluu tähän työvuorosta 160 minuuttia, hoitajilta 185 minuuttia. Yli 70 % lääkäreistä ja hoitajista kokee, että tietokoneella tehtävä työ on pois potilastyöstä.

– Työ tietokoneistuu kaikilla toimialoilla. Tutkimus vahvistaa arviotamme, että säästöpotentiaali tietotyön rutiinien automatisoinnille on Suomen julkisessa terveydenhuollossa 300-600 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä uudella keinolla saavutettaisiin nopeasti valtavat säästöt, jotka tukisivat omalta osaltaan sote-uudistuksen miljardien kokonaissäästötavoitetta, arvioi Länsisyrjä.

Ohjelmistorobotiikka yksi keino tietotyön uudistamiseen

Tutkimuksen taustalla on ohjelmistorobotiikkaa tarjoava suomalainen kasvuyhtiö Digital Workforce. Kansainvälisille markkinoille tähtäävään yritykseen ovat sijoittaneet mm. Lifeline Ventures Timo Ahopelto ja Leena Niemistö.

Ohjelmistorobotiikka on merkittävä keino automatisoida tietotyötä ilman, että olemassa oleviin tietojärjestelmiin tarvitaan muutoksia tai lisäinvestointeja. Ohjelmistorobotiikka soveltuu erityisen hyvin terveydenhuoltoon, jossa on paljon toistuvaisluontoisia ja sääntöihin perustuvia tehtäviä ja prosesseja. Ohjelmistorobotiikkaa pilotoidaan jo laajasti julkisessa terveydenhuollossa Suomessa.

 

Tutustu HUS:n pilottihankkeeseen organisaation tietohallinnossa.

Katso tutkimusyhteenveto pdf-versiona tästä.